Wi-Fi 4, 5, 6 ja 7: mikä niistä kannattaa valita?

Wi-Fi (lyhenne sanoista Wireless Fidelity) on "vuonna 1997 lanseerattu lähiverkko, joka käyttää radioaaltoja useiden tietokonelaitteiden langattomaan yhdistämiseen toisiinsa tiedonsiirron helpottamiseksi". IEEE 802.11 -standardien mukaisesti Wi-Fi-verkkoa käytetään pääasiassa laitteiden (kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tabletit jne.) liittämiseen nopeisiin yhteyksiin." ¹

‍

Vuonna 2013 käyttöön otettu Wi-Fi 5 (802.11ac) toimii 5 GHz:n taajuusalueella ja mahdollistaa jopa 3,5 Gbps:n teoreettiset nopeudet. Se käyttää tekniikoita, kuten 256-QAM-modulaatiota ja MIMO:ta, langattomien verkkojen nopeuden ja kapasiteetin parantamiseen ja vastaa HD-striimauksen ja verkkopelaamisen tarpeisiin.

‍

Wi-Fi 6 (802.11ax), joka lanseerataan vuonna 2019, tarjoaa jopa 9,6 Gbps:n teoreettisen nopeuden ja parantaa verkon tehokkuutta tiheissä ympäristöissä. OFDMA:n ja MU-MIMO:n kaltaisten tekniikoiden avulla se mahdollistaa useampien laitteiden ja käyttäjien samanaikaisen yhteyden muodostamisen ja pidentää samalla akun kestoa paremman virranhallinnan ansiosta.

‍

Vuodeksi 2024 odotettu Wifi 7 (802.11be) lupaa jopa 40 Gbps:n teoreettisen nopeuden. Se esittelee CMU-MIMO:n ja 320 MHz:n kanavien kaltaisia innovaatioita, joiden tavoitteena on mullistaa liitettävyys sovelluksissa, kuten virtuaalitodellisuudessa ja älykodeissa.

‍

802.11-standardit määriteltiin vastaamaan Wi-Fi-tekniikkaa. Ne koostuvat viidestä numerosta (802.11) ja yhdestä tai useammasta kirjaimesta, jotka erottavat kunkin sukupolven toisistaan.

Mitä muutoksia eri standardien välillä tapahtuu:

• Suurin signaalinopeus (bit/s): Sen avulla voit tietää tiedonsiirron nopeuden.
• Signaalin kantama (m): Sen avulla voit tietää maantieteellisen etäisyyden, johon asti Wi-Fi on mahdollista vastaanottaa.
• Signaalin taajuus (GHz): Se koostuu lyhyistä aalloista ja mahdollistaa Wi-Fi:n langattoman toiminnan. Kaksi nykyisin eniten käytettyä taajuutta ovat 2,4 GHz ja 5 GHz.
• MIMO (Multiple-Input, Multiple-Output Technology): Se tehostaa Wi-Fi-signaalia moninkertaistamalla tiedonsiirtoon käytettävien radioaaltojen määrän. Odotusaika lyhenee näin ollen.

‍

Alkuperäinen IEE 802.11 Wi-Fi -standardi

Alkuperäinen IEE 802.11 Wi-Fi -standardi otettiin käyttöön vuonna 1997. Sen tehokkuus oli hyvin rajallinen. Sen kantama oli 20 metriä ja enimmäisnopeus 2 Mb/s taajuudella 2,4 GHz, eikä siinä ollut MIMO-tekniikkaa.

‍

‍